Virpi Kaartti: “Palvelumuotoilu on yritysten tarvitsemaa kehittämisosaamista”

Service Jam Helsinki järjestetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Pääkaupunkiseudun palvelumuotoilijat ovat olleet innokkaasti tapahtumassa mukana jo alusta asti. Monet järjestäjistä ovat olleet mukana useampaan kertaan ja tänäkin vuonna esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulun väkeä voi tavata Service Jam Helsinki -tapahtumassa.

Laurea on ollut edelläkävijä palvelumuotoilun jalkauttamisessa Suomessa muun muassa englanninkielisen palvelumuotoilun Service Innovation ja Design -koulutusohjelmansa avulla, jossa se yhdistääpalveluliiketoiminnan kehittämisen ja muotoiluajattelun. ”Yksi koulutuksen päätavoitteista alusta pitäen on ollut palvelumuotoilun edistäminen Suomessa. Palvelumuotoilukoulutuksen ja -tapahtumien suosio täällä onkin kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti”, kertoo SID-koulutusohjelman vastuuopettaja Virpi Kaartti. 

Palvelumuotoilun koulutuksen kirjo on laaja ja vaihtelee muutaman päivän kursseista muutaman vuoden sitoutumista vaativiin tutkintoihin. Kaartti näkee valikoiman laajuuden pääasiassa positiivisena, sillä lyhyetkin kurssit ja tapahtumat voivat sytyttää kipinän tutustua palvelumuotoilun metodeihin ja näkökulmaan syvemmin: ”Jos oma tutkinto on keskittynyt johonkin muuhun kuin palvelumuotoiluun, on hyvä saada ainakin se ymmärrys, mitä palvelumuotoilulla tarkoitetaan, jos alalle haluaa työllistyä. Toisaalta tällä hetkellä yrityksetkin kouluttavat itse palvelumuotoilijoita, sillä organisaatiot ovat nähneet, että tällaiselle osaamiselle on tarvetta.” Myös Service Jamien tyyppiset tilaisuudet tai vaikkapa eri aloilla yleistyneet hackathonitvoidaan nähdä yrityksille mahdollisuutena kehittää omaa henkilöstöään hyödyntämään muotoiluajattelua.

 

”Service Jam -tapahtumaan osallistuminen ja etenkin sen järjestäminen on hyvä tapa kartuttaa omaa portfoliota ja CV:tä, ja osoittaa käytännön kokemusta esimerkiksi fasilitoinnista.”

 

“Yrityksessä saattaa olla joitain, joita kiinnostaa hyödyntää palvelumuotoilua asiakaskokemuksen ja -ymmärryksen kehittämiseksi, mutta riippuu hyvin paljon organisaatiosta, kuinka valmiita siellä ollaan ottamaan muotoilu osaksi kokonaisvaltaista toimintatapaa ja arjen tekemiseen mukaan,” Kaartti sanoo. Kaartin mukaan palvelumuotoilu asettunee jatkossa organisaatioiden työkalupakkiin yhdeksi lähestymistavaksi muiden kehittämistyökalujen rinnalle ja täydentää niitäsiinä missä muutkin ketterät toimintatavat kuten agile ja lean. Työkalujen monimuotoistuessa myös niiden valinta tulee tehdä aina kehittämisen tarpeesta ja kohteesta käsin. 

Kaartti nostaa ajankohtaisista palvelumuotoilutrendeistä esiin käyttäytymistieteiden kasvavan vaikutuksen palvelumuotoilijan työkaluihin ja esimerkiksi tuuppauksen (nudging) soveltamisen tutkitusti toimivien ratkaisujen suunnitttelussa. Koska palvelumuotoilu on taustaltaan monitieteistä ja pyrkii kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen muotoiltavasta kohteesta ja sen sidosryhmistä, on sille luontevaa lainata vaikutteita yhä laajemmin myös ihmistieteiden alalta. “Kun esimerkiksi käyttäytymistieteellinen tieto tuodaan osaksi palvelumuotoilutekemistä, tuo se muotoilutekemiseen ja -kehittämiseen uuden ulottuvuuden, vaikka kyseinen tieto ei sinänsä olisikaan ollut uutta tieteenalan sisällä”, Kaartti toteaa.

Ylipäätään Kaartti näkee holistisuuden ja systeemiajattelun nousevan keskeisinä muutosvoimina ja kiinnostuksenkohteina palvelumuotoilun kentällä. Siinä missä aiemmin palvelumuotoilija saattoi käyttää työpanostaan vain yksittäisten palvelukohtaamisten kehittämiseen, nykyään useimpien työpöydällä on huomattavan paljon monimutkaisempia ja suurempia kokonaisuuksia. Tämä vaatii myös muotoilijalta kokonaisvaltaista näkemystä ja hallintaa. Kaartti kuuluttaakin monimuotoisen yhteistyön perään palvelumuotoiluprojekteissa: “Onnistuneeseen projektiin tarvitaan paitsi ymmärrystä kokonaisuudesta, niin myös heitä, joilla on syvällisempää osaamista tietystä aiheesta tai näkökulmasta. Ihanteellista on, jos projektissa muotoilijat ymmärtävät kokonaisuuden ja siitä lähtevät kehittämisen tarpeet, jotta sitten osataan löytää siihen ne oikeat ihmiset, joilla on tarvittavaa erityisosaamista.”

Ylipäätään Kaartti näkee verkostot ja verkostoitumisen tärkeänä paitsi alan oppilaitoksille myös alalla työskenteleville ja alalle haluaville opiskelijoille. Parhaimmillaan hyvät käytännöt ja uudet ideat leviävät kulovalkean lailla: “Tällä alalla lainataan toisiltamme helposti, jolloin kenen tahansa on helppo lähteä kokeilemaan uutta. Se ikään kuin kuuluu tähän mentaliteettiin ja tapaan tehdä asioita. Yhteistyö on mielekkäintä ja hedelmällisintä kun voidaan yhdistellä, oppia ja lainata toisiltamme monitieteellisesti.”

 

 

Kirjoitus on osa Service Jam Helsinki 2019-artikkelisarjaa, joka tuotetaan yhdessä tapahtuman järjestäjien ja yhteistyökumppanien kanssa. Service Jam Helsinki 2019 -tapahtuman järjestää tänä vuonna hasan groupin Helsingin yhtiöt yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin, Silver Planetin, Goforen ja Service Design Network Suomen osaston kanssa.

 

never satisfied