Marika Järvinen: “Organisaatioiden sisäiset innovaatiot edellyttävät uudenlaista johtamista ja kannustavia rakenteita”

Marika Järvinen on suomalaisen terveydenhuollon palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen edelläkävijöitä. Hän on jo vuodesta 2010 lähtien hyödyntänyt palvelumuotoilua Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asiakaspalvelun ja palvelukokemuksen kehittämisessä. Työnsä tueksi Järvinen on suorittanut Laurean Service Innovation and Design -ohjelmassa YAMK-tutkinnon palvelumuotoilusta ja innovaatio-osaamisen kehittämisestä.

Opintojen myötä erilaiset muotoiluajattelun menetelmät tulivat tutuiksi. Opinnäytetyössään(2019) Järvinen käsittelee päivänpolttavaa aihetta: miten organisaatioiden innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyttä voidaan tukea oman, sisäisen palvelutuottajan avulla. Työssään hän kehitti palvelukonseptin Tampereen yliopistollisen sairaalan sisäisen innovaatio- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi.

Järvinen kertoo, että opinnäytetyön ja opintojen taustalla vaikutti ennen kaikkea palava into palveluiden ja innovaatioiden järjestelmällisempään kehittämiseen. “Organisaation sisällä pitäisi pystyä helpommin tekemään palvelun kehittämistä itse. Siihen tarvitaan kuitenkin jonkinlainen konsepti, joka tukee innovaatioiden tekemistä,” Järvinen toteaa.

Opinnäytetyön aikana Järviselle kirkastui kuva niistä elementeistä, joista kehittämiskyvykkyyden konseptin olisi hyvä muodostua. Niitä ovat esimerkiksi jaetut käsitteet ja työkalut, yhteiset ja selkeät tavoitteet sekä kehityksen jakaminen ja arviointi prosessin aikana ja sen jälkeen. Näiden lisäksi toimivaan innovaatiokonseptiin tarvitaan “ihminen ensin” -ajattelua, kokonaisvaltaisten ratkaisujen etsimistä ja avointa tiedon jakamista ajattelun eteenpäin vientiä varten. Konseptia testattiin sairaanhoidossa, mutta Järvisen mukaan se soveltuu yleisluontoisten teemojensa takia muihinkin ympäristöihin.

 

“Palvelumuotoilussa armollista on se, että iteratiivisessa prosessissa voidaan aina palata takaisin. Matkan varrella projektin tarkoitus yleensä selkenee, ja löytyy se, mikä on oikeasti tärkeää.”

 

Järvinen korostaa, että jos halutaan saada aikaan aitoa muutosta, innovaatioita tukevilla rakenteilla ja kulttuurilla on suuri merkitys. “Tarvitaan sekä rakenteita että kulttuuria, ja molemmat myös tukevat toisiaan. Rakenteet ja konseptit auttavat kehittämistyössä, sillä useimpien työntekijöiden perusosaamiseen ei kuulu innovoiminen ja siihen kuuluvat sanasto ja prosessit,” Järvinen sanoo. Hän jatkaa: “Innovaatiot vaativat uudenlaista johtamista, ja sen tulee näkyä myös siinä, miten asioita tehdään, miten niistä puhutaan, mistä palkitaan ja niin edelleen.”

Järvinen viittaa Marc Stickdornin ajatukseen, jonka mukaan loppujen lopuksi vain pieni osa palveluiden kehittämisestä koskee täysin uusia innovaatioita: suurimmassa osassa innnovaatioprojekteja kehitetään jo olemassa olevia palveluita tai konsepteja. Hän arveleekin, että vaikka palvelumuotoilu-termin huippuhetket lienee jo ohitettu, niin tulevaisuudessa muotoiluajattelun merkitys vain kasvaa – organisaatioiden tarve reagoida muutokseen ei tule katoamaan. Innovaatio-osaamisesta ja muista kehittämisen edellytyksistä tuleekin yhä strategisempia liiketoiminnan kehittämisen välineitä:

“Vielä toistaiseksi palvelumuotoilu ja liiketoiminta-ajattelu ovat aivan liian irrallisia toisistaan, etenkin julkisella puolella. Aitoon vaikuttavuuteen tarvittaisiin selkeät liiketoiminnalliset kehykset tai tavoitteet tiiviimmin mukaan, ja toiminnan pitäisi olla yhteydessä liiketoiminnan etuun.” Järvinen toteaa.

 

 

Kirjoitus on osa Service Jam Helsinki 2019-artikkelisarjaa, joka tuotetaan yhdessä tapahtuman järjestäjien ja yhteistyökumppanien kanssa. Service Jam Helsinki 2019 -tapahtuman järjestävät hasan groupin Helsingin yhtiöt yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin, Silver Planetin, Goforen ja Service Design Network Suomen osaston kanssa.

never satisfied